Obelix2 kirjoitti:Golden flower kirjoitti:Obelix2 kirjoitti:Jokainen lapsia hankkinut tietää, että lapsi haluaa naimisiin vastakkaista sukupuolta olevan vanhemman kanssa.
Onko sinulla tästä paljonkin kokemusta, omakohtaista jopa (lapsista)?
Mitähän niille on käynyt, joilla se hääjuhla on muodostunut jopa pakkomielteeksi (useimmiten naisille käsittääkseni)? Parisuhde ja mies tuntuu jäävän toisarvoiseksi, kun fantasioissa siintää hulppeat hääjuhlat, joiden keskipisteenä olo on jonkinlainen elämän huipentuma.
Koetko nimenomaan naimisiinmenon tärkeäksi tässä yhteydessä ja millä tavalla se on tärkeää (yhteiskunnallisesti ehkä?)?
Naimisiin menolla ei tässä asiassa ole mitään merkitystä. Onhan noita mukuloita itsellä jokunen.
Millä sitten on merkitystä?
Alistamisella? Voisiko kuitenkin olla kyse niinkin mystisestä korrelaatiosta, että "täyspäisten" lapsista tulee useimmiten "täyspäisiä" aikuisia, johon raamiin voi kukin toki kehitellä vaikka millaista kehäpäätelmää. Kyllä minäkin olen kirjannut kiltisti lasteni "Oidipus Kompleksi -oireet" neuvolapapereihin, kun en jaksa tapella tuulimyllyjä vastaan siellä suunnalla, mutta ei se todellakaan tarkoita, että itse Oidipus Kompleksi olisi olemassa muuten kuin saduissa, teorioissa ja joidenkin päänupeissa. Tavallaan kyllä ymmärrän, mihin teorialla on pyritty, mutta "kiveen hakatut" teoriat usein tuppaavat nousemaan ihmisten yläpuolelle ja niillä hakataan ihmistä päähän (vrt. raamattu) ja ymmärrys sekä myötätunto jäävät toisarvoiseksi (esim. hoidetaan oidipus kompleksia tai muuta diagnoosia eikä ihmistä).