PSYKO-SEKSUAALISET VAIHEET

[Psykopatologia]

PSYKO-SEKSUAALISET VAIHEET, EGON EPIGENEESI,
OBJEKTI-SUHTEET, DEFENSSIT (varhaisuus), HÄIRIÖT ym.
_________________________________________________________________________________________________________________________________

A ORAALINEN VAIHE, 1.+ ikävuosi, Karl Abraham & Freud / klassinen psykoanalyysi
I VAUVAIKÄ, oraalis-sensorinen, Erikson (luottamus [”perushyve”: toivo] vs. perusepäluottamus)

Pää-defenssit: regressio (läpi koko elämän), kieltäminen, introjektio, projektio, siirtymä (tässä primaariprosessi).
Muut defenssit (regressiossa): päihteiden käyttö, acting out, split ym.

1 Varhainen oraalinen imemis-vaihe

Objekti-suhteet: pre-ambivalenssi, autoeroottisuus, ei (varsinaisia) objekteja.

Mahler: I ”autismi” 0 – n.1 kk; II symbioottinen vaihe n. 1 – 4/5 kk; III separaatio – individuaatio -vaihe (n.5 – n.36 kk) alkaa:
III.1. osavaihe eriytyminen (n.4 – n.10 kk) alkaa, ns. v i e r a s t a m i s-ahdistus (n. 7 - 8 kk).

Piaget: I senso-motorinen vaihe (0 – n.1½ v) alkaa.

Klein: skitso-paranoidinen positio 0 – 4/6 kk.

H ä i r i ö t: skitsofreeniset psykoosit, autismi.
_________________________________________________________________________________________________________________________________

2 Myöhempi oraalis-sadistinen (kannibalistinen) vaihe

Objekti-suhteet: ambivalenssi, ”narsismi”: objektin totaalinen inkorporaatio.

Mahler: III.1. eriytymis-vaihe päättyy; III.2. harjoitus-vaihe (n.10 – 16 kk) alkaa.

Klein: depressiivinen positio n. 4/6 kk–.

H ä i r i ö t: skitso-affektiiviset psykoosit, maanis-depressiiviset psykoosit, vaikeammat paranoiat, vaikea päihteiden käyttö.
_________________________________________________________________________________________________________________________________
Psykodynaamisesti: erottava linja psykoosien ja rajatilojen välillä kulkee paljolti tässä.
_________________________________________________________________________________________________________________________________

B ANAALINEN VAIHE, 1 – 3+ -vuotias Abraham / klassinen psykoanalyysi
II VARHAISLAPSUUS, lihas – anaalinen, Erikson (autonomia [tahdonlujuus] vs. häpeä ja epäilys)

Pää-defenssit: tyhjäksitekeminen, eristäminen, reaktionmuodostus.

Muut defenssit: identifikaatio (aggressoriin), (kleiniläisillä) projektiivinen identifikaatio, kontrafoobisuus, askeettisuus ym.

3 Varhainen anaalis-sadistinen ulostus (ekspulsiivinen) -vaihe

Objekti-suhteet: ambivalenssi, osittainen inkorporatiivinen rakkaus.

Mahler: III.2.harjoitus-vaihe päättyy; III.3.lähestymis-vaihe (n.1½ – n.2 v) alkaa.

Piaget: I senso-motorinen vaihe päättyy n.1½; II esioperationaalisen vaiheen (n.1½ – n.7 v) II.1. esiloogisen ajattelun kausi
(n.1½ – n.4 v) alkaa; s y m b o l i f u n k t i o.

H ä i r i ö t: lievemmät paranoiat, hypokondria, vaikeammat psykosomaattiset häiriöt, vaikeampi päihteiden käyttö, alatason persoonallisuushäiriöt (skitsoidisuus, psykopatiat, narsismi).
_________________________________________________________________________________________________________________________________
Erottava linja rajatilojen ja neuroosien välillä kulkee paljolti anaalisen vaiheen sisällä.
_________________________________________________________________________________________________________________________________

4 Myöhempi anaalis-säilyttävä (retentiivinen) vaihe

Objekti-suhteet: ambivalenssi: osittainen rakkaus;

Mahler: III.3. lähestymis-vaihe päättyy (n. 2 v); III.4. itsenäistymiseen & objekti-konstanssiin päätyvä vaihe 2 – 3 v;
III separaatio – individuaatio -vaihe päättyy <– n. 3 v.

Hä i r i ö t: pakkoneuroosi, pre-falliset konversio-neuroosit, (useimmat) fobiat, keskitason persoonallisuushäiriöt (estyneet, riippuvaiset).
_________________________________________________________________________________________________________________________________

C 5 FALLIS-OIDIPAALINEN VAIHE (varhainen genitaalinen) 4 – 5+- vuotias, klassinen psykoanalyysi

III ESIKOULUIKÄ, liikkumis – genitaalinen Erikson (aloitteisuus [tarkoitus] vs. syyllisyydetunne)

Pää-defenssi(t): torjunta. Muut defenssit: kukkoilu, dramatisointi ym.

Objekti-suhteet: ambivalenssi, objekti-rakkaus, jota rajoittaa kastraatio-kompleksi (impotenssia, frigiditeettiä yms.).

Piaget: II.1. esiloogisen ajattelun kausi päättyy n. 4 v; II.2. havainto-ajattelun kausi (n.4 – n.7 v.) alkaa.

Häiriöt: (konversio)hysteria(t); ylätason persoonallisuushäiriöt.
_________________________________________________________________________________________________________________________________

D 6 LATENSSI, n. 6 – 11+ -vuotias (koululainen) klassinen psykoanalyysi
IV LATENSSI (ahkeruus [pätevyys] vs. alemmuudentunne) Erikson

(Apu)defenssit ks. E7 & VI (alla).

Piaget: II.2. havainto-ajattelun kausi päätyy (n. 7 v); III konkreettisten operaatioiden vaihe n.7 – n.11 v.
_________________________________________________________________________________________________________________________________

E 7 PUBERTEETTI Genitaalinen kehitys alkaa, klassinen psykoanalyysi
V PUBERTEETTI (identiteetti [”fideliteetti”] vs. roolien hajaannus) Erikson
(Apu)defenssit ks. E7 & VI (alla).

V ADOLESENSSI (identiteetti [”fideliteetti”] vs. roolien hajaannus) Erikson
(Apu)defenssit ks. E7 & VI (alla).
_________________________________________________________________________________________________________________________________

F 8 Lopullinen GENITAALINEN VAIHE (adolesenssin lopulla) klassinen psykoanalyysi

VI NUORI AIKUISIKÄ (läheisyys [rakkaus] vs. eristyneisyys), Erikson:
1) orgasmin vastavuoroisuus
2) rakastetun kumppanin kanssa,
3) joka on toista sukupuolta,
4) jonka kanssa yksilö pystyy ja haluaa jakaa keskinäisen luottamuksen ja
5) jonka kanssa yksilö pystyy ja haluaa säädellä a työn, b suvunjatkamisen ja c virkistyksen jaksot elämässään
6) turvatakseen jälkeläisilleenkin tyydyttävän elämän.

(Apu)defenssit (latenssin & puberteetin kautta genitaaliseen vaiheeseen & eteenpäin)

”Onnistuneet”: sublimaatio, kompensaatio, huumori, regressio egon palveluksessa ym.

”Epäonnistuneet”: päihteiden käyttö, askeettisuus, rationalisaatio, minän rajoitus ym.

Objekti-suhteet: post-ambivalenssi, objekti-rakkaus.

Genitaalinen karaktääri, psykoanalyysissa hypoteettinen tai ideaali-karaktääri, joka on
täysin ratkaissut Oidipus-kompleksin, läpityöskennellyt pre-genitaalisen ambivalenssin ja
saavuttanut post-ambivalentin genitaalisen kypsyyden libido- ja psyko-seksuaalisessa
kehityksessään. Hänellä ei ole libidinaalisia fiksaatioita, tai sitten niiden jäänteet ilmenevät
aikuisena vain sublimoituneessa muodossa.

H ä i r i ö t: normaalius (suhteellinen ideaali).
_________________________________________________________________________________________________________________________________

VII AIKUISIKÄ (generatiivisuus [hoiva] vs. lamaantuminen), Erikson
Työ & perhe yms.
_________________________________________________________________________________________________________________________________

VIII MATURITEETTI (minän integraatio, eheys [viisaus]vs. epätoivo), Erikson
n. 50+ -vuotta. (Freud: Lieben und arbeiten.)
_________________________________________________________________________________________________________________________________
[b]Pertti Luukkonen[/b] -> 2.7.2013 16:50

[Illusia]

Eikö tuo vauvan vierastamis-ahdistus ala kuukautta tai paria aikaisemmin, yleensä kai 7 kk iässä?

[Psykopatologia]

Voi olla nykyään.

[Illusia]

Voiko olla, ettei vauvalle tule lainkaan vierastamisvaihetta? Olisiko se paha asia? Mitä pitäisi tehdä?

[Psykopatologia]

Jospa pelottelu auttaisi, jotta sataisiin aikaan normaali kehitys.

[Helmenkalastaja]

Kyllä se olisi paha asia, sillä se indikoisi sitä, ettei lapsi tee eroa "omien" ihmisten ja vieraiden välillä. Kiintymyssuhteen kehityksessä olisi jotain häikkää. Ei sen vierastamisen massiivista tarvitse olla eikä kestää kauan, mutta kyllä sen on hyvä tulla esiin.

[Kuutar]

Vähän epäilen, ettei psykoanalyysi ole selitysvoimainen kaikkien mainittujen mt-häiriöiden kohdalla. Eihän niissä aina ole ollenkaan kyse kehitykseen liittyvästä problematiikasta. Esimerkiksi tuo että maanisdepressiivinen psykoosi tai vaikea päihteiden käyttö liittyisi psykoanalyysin mukaan " myöhempään oraalissadistiseen vaiheeseen" . Maanisdepressiivisyys taitaa olla aika biologinen sairaus ja päihteiden käyttö nyt aiheuttaa kaikenlaista vahinkoa ihmisen aivoille, mutta miten ne liittyvät kehitysvaiheisiin?

[Hermes]

Maanisdepressiivisyys taitaa olla aika biologinen sairaus ja päihteiden käyttö nyt aiheuttaa kaikenlaista vahinkoa ihmisen aivoille, mutta miten ne liittyvät kehitysvaiheisiin?

Millä tavalla maanisdepressiivisyys taitaa olla aika biologinen sairaus? Edelleenkään ei ole löydetty mitään esimerkiksi solu- tai aivotason sairautta, joka selittää skitsofrenian tai maanisdepressiivisyyden. Ei kannata uskoa kaikkea mitä väitetään. Tietysti aivot liittyvät noiden "sairauksien" moniin eri muotoihin jollakin tavalla, esimerkiksi jatkuva trauma/stressi/unettomuus/jne voi aiheuttaa jollekin ihmiselle psykoosin/masennuksen/jne, joillain harvemmilla tapauksilla voi olla vaikka NMDA-antagonistinen aivotulehdus (kirja Brain on Fire), jne. Yleisesti esimerkiksi jos kehon ja hermoston stressinsäätelyjärjestelmässä (HPA-axis, jne) on ongelmia, ehkä keho ei koskaan pääse lepotilaan, jne, niin siitä voi seurata vaikka masennusta, bipoa tai jopa skitsoa riippuen hermostosta, persoonasta ja tilanteesta. Samoin esimerkiksi kehon tulehdus voi liittyä noihin asioihin. Mutta ei ole koskaan löydetty mitään biologista esimerkiksi solutason sairautta "maanisdepressiivisyys" tai "skitsorenia", eli että henkilöllä on esimerkiksi synnynnäisesti liian vähän serotoniinia tai liian paljon dopamiinia tai aivot on kytketty väärällä tavalla, tai solut toimivat väärällä tavalla (vrt Down, Alzheimer, jne).

Ja minkä päihteiden käyttö millä tasolla aiheuttaa minkälaista vauriota aivoille?

[Kuutar]

Maanisdepressiivisyys, se vakava-asteinen, on tietääkseni ainakin hyvin perinnöllinen sairaus, mikä viittaa biologiaan eikä lapsuuden kehitysvaiheisiin.

Hermes:Ja minkä päihteiden käyttö millä tasolla aiheuttaa minkälaista vauriota aivoille?

Alkoholi vaikuttaa aivoihin näin:

Henkinen suorituskyky heikkenee. Muutoksia esiintyy aluksi vain alkoholin käytön yhteydessä, mutta myöhemmin ne voivat jäädä pysyviksi. Usein todetaan heikentymistä muistissa, aloitteellisuudessa, päättelykyvyssä ja motoriikassa. Juomisen lopettaminen parantaa olennaisesti suorituskykyä. Mutta jos muutokset ovat isoja, täydellistä palautumista ei enää tapahdu.

Pikkuaivojen toiminta vaurioituu. Pikkuaivot säätelevät liikkeiden koordinaatiota ja tasapainoa. Alkoholi aiheuttaa niissä solumassan vähenemistä. Lopulta seuraa tilanne, jossa tasapainoa on vaikea säilyttää hämärässä ja ilman näköaistin apua. Portaissa, kapeilla käytävillä ja ihmisvilinässä liikkuminen vaikeutuu. Käsien yhteistoiminta ja puhelihasten toimintakin voivat joskus vaikeutua. Kun tällainen tilanne on päässyt syntymään, siihen ei ole hoitokeinoa.

http://www.paihdelinkki.fi/tietoiskut/2 ... i-ja-aivot

Tässä Therapia Fennican linkissä on tietoa lääkkeiden ja huumausaineiden päihdekäytön vaikutuksista aivoihin:

http://therapiafennica.fi/wiki/index.ph ... tein%C3%A4

[Hermes]

Maanisdepressiivisyys, se vakava-asteinen, on tietääkseni ainakin hyvin perinnöllinen sairaus, mikä viittaa biologiaan eikä lapsuuden kehitysvaiheisiin.

Yritän kirjoittaa myöhemmin noista kaksostutkimuksista sekä mt-sairauksia aiheuttavien geenien etsinnän historiasta. Mutta vaikka esimerkiksi bipo tai skitso olisi periytyvä - mitä ei ole missään tiukemmassa mielessä todistettu - niin sekään ei tarkoita, että kyse on vain biologiasta. Tai voihan kaikki ajatukset ja ihmissuhteetkin nähdä vain biologiana. Jos meditoinnilla luon uusia kytköksiä aivoihini ja opin esimerkiksi keskittymään tai rentoutumaan paremmin, niin onhan sekin 'vain biologiaa', jos tarkastelee asiaa vain neuronien tasolla.

Hermes:Ja minkä päihteiden käyttö millä tasolla aiheuttaa minkälaista vauriota aivoille?

Alkoholi vaikuttaa aivoihin näin:

Henkinen suorituskyky heikkenee. Muutoksia esiintyy aluksi vain alkoholin käytön yhteydessä, mutta myöhemmin ne voivat jäädä pysyviksi. Usein todetaan heikentymistä muistissa, aloitteellisuudessa, päättelykyvyssä ja motoriikassa. Juomisen lopettaminen parantaa olennaisesti suorituskykyä. Mutta jos muutokset ovat isoja, täydellistä palautumista ei enää tapahdu.

Heh, olipa hyödyllistä tietoa. Akuutin alkoholin juomisen vaikutukset hermostoon tai mieleen eivät varmaankaan kovin suoraan liity kroonisen alkoholinkäytön aiheuttamiin muutoksiin aivoissa. Alkoholi voi kyllä aiheuttaa kroonisesti käytettynä jonkinlaista aivovauriota ja erityisesti ainakin kroonisen alkoholin käytön nopeaan lopettamiseen ilman esimerkiksi bentsoja voi liittyä hermoston eksitaatioon liittyvää vauriota. Eli jos kehossa on jatkuvasti suuria määriä etanolia, niin neuronit ja niiden muodostamat verkot voivat muuttaa toimintaansa niin, että esimerkiksi neuronit säätävät niiden pinnalla olevien reseptorien määrää (yksi esimerkki homeostaasista) tai tuottavat enemmän tai vähemmän joitain välittäjäaineita (toinen). Jos etanoli vedetään liian nopeasti pois, niin se voi kärventää neuroneita..

Ekstaasi (MDMA) saattaa aiheuttaa joissain tapauksissa muutoksia serotonergisiin osiin. Ketamiinin kaltaiset NDMA-reseptorin estäjät ovat eläinkokeissa aiheuttaneet tietynlaista aivovauriota (Olney's lesions), mutta toisaalta ne voivat myös suojella aivoja glutamaatin ylituotantoon liittyvältä toksisuudelta. Esimerkiksi LSD:n tai heroiinin ei ole havaittu aiheuttavan selvää vauriota aivoille. Kannabis saattaa myös olla neuroprotektiivinen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että niiden käyttäminen on välttämättä viisasta. En siis itse usko, että päihteiden aiheuttama aivovaurio selittää kovinkaan suurta osaa maanisdepressiivisyydestä. Päihteiden sekä masennuslääkkeiden käyttö selittää varmaankin osaltaan ison osan nykyisestä bipoilusta, mutta se ei liity aivovaurioihin vaan esimerkiksi huonoihin elintapoihin, päihteiden aiheuttamiin homeostaasi-tyylisiin muutoksiin esimerkiksi solujen reseptorien määrissä, jne. Esim. krooninen amfetamiinin käyttö voi johtaa psykoosiin, mutta se ei todennäköisesti johdu aivovauriosta vaan muista asioista, esimerkiksi aivot muuttavat toimintaansa jatkuvan dopaminergisen aktiviteetin, unen puutteen, yms vuoksi.

[Kuutar]

Hermes: En siis itse usko, että päihteiden aiheuttama aivovaurio selittää kovinkaan suurta osaa maanisdepressiivisyydestä.

Et tainnut oikein ymmärtää viestiäni. Minä kyseenalaistin sen, miten psykoanalyysi selittää maanisdepressiivisyyden ja päihteiden käytön. Teorian mukaanhan niissä on kyse "myöhemmästä oraalis-sadistisesta vaiheesta".

[Hermes]

Hermes: En siis itse usko, että päihteiden aiheuttama aivovaurio selittää kovinkaan suurta osaa maanisdepressiivisyydestä.

Et tainnut oikein ymmärtää viestiäni. Minä kyseenalaistin sen, miten psykoanalyysi selittää maanisdepressiivisyyden ja päihteiden käytön. Teorian mukaanhan niissä on kyse "myöhemmästä oraalis-sadistisesta vaiheesta".

En minä myöskään allekirjoita psykoanalyysin tai psykopatologian juttuja, ja mielestäni ymmärsin mitä yritit tehdä. Lisäsin vain, että biologisen determinismin näkökulmakaan ei ole kovin tukevalla pohjalla. Toimivammassa maailmassa asioita tarkastellaan monelta erilaiselta kannalta ja tasolta.

[Psykopatologia]

Hermes: En siis itse usko, että päihteiden aiheuttama aivovaurio selittää kovinkaan suurta osaa maanisdepressiivisyydestä.

Et tainnut oikein ymmärtää viestiäni. Minä kyseenalaistin sen, miten psykoanalyysi selittää maanisdepressiivisyyden ja päihteiden käytön.
Teorian mukaanhan niissä on kyse "myöhemmästä oraalis-sadistisesta vaiheesta".

On aina niin somaa, kun kirjoitetaan toisen tai toisten ymmärtämättömyydestä.

Erityisen somaa se on silloin, kun tyhmempi ojentaa viisaampaa.

[Kuutar]

Hermes: En siis itse usko, että päihteiden aiheuttama aivovaurio selittää kovinkaan suurta osaa maanisdepressiivisyydestä.

Et tainnut oikein ymmärtää viestiäni. Minä kyseenalaistin sen, miten psykoanalyysi selittää maanisdepressiivisyyden ja päihteiden käytön.
Teorian mukaanhan niissä on kyse "myöhemmästä oraalis-sadistisesta vaiheesta".

On aina niin somaa, kun kirjoitetaan toisen tai toisten ymmärtämättömyydestä.

Erityisen somaa se on silloin, kun tyhmempi ojentaa viisaampaa.

Uskotko sinä sitten, että maanisdepressiivisyydessä tai vaikeassa päihteidenkäytössä on kyse tuosta kehitysvaiheesta mitä psykoanalyysissa kuvaillaan? Eikö sinun mielestäsi maanisdepressiivisyys ole biologinen sairaus ?
Hermes väitti myös ettei kyseisen sairauden perinnölllisyyttä ole todistettu, mutta onhan se.

[Hermes]

Hermes väitti myös ettei kyseisen sairauden perinnölllisyyttä ole todistettu, mutta onhan se.

Eikä ole. Esimerkiksi identtisillä kaksosilla ei ole sama ympäristö kuin ei-identtisillä kaksosilla. Mutta palaan aiheeseen myöhemmin. Ja edelleen, vaikka jotkin perintötekijät vaikuttaisivatkin noiden "saurauksien" (jotka siis yleisesti kokonaisuutena mielestäni eivät ole diskreetteja biologisia esim. solutason sairauksia) muodostumiseen, niin se ei tarkoita, että monet muut tekijät eivät voi vaikuttaa tuollaisten "epäilyttävien" ihmisen kehitykseen.

Se on myös aika eri asia saada joku NMDA-reseptoreita pakolla sulkeva aivotulehdus vs se että NMDA-reseptorit eivät toimi esim. jatkuvan stressin ja unettomuuden ja siihen liittyvien aika monimutkaisten biologisten, sosiaalisten, psykologisten yms prosessien kautta. Ehkä.

[Hermes]

Tosiaan en ole itsekään lukenut kovin monta aihetta käsittelevää kirjaa tai miettinyt aihetta kovin pitkälle, mutta kirjahyllyllä on lukulistalla esimerkiksi Jay Josephin kritiikkiä mt-aiheisiin liittyvien geenitutkimusten ongelmista. Minun pitää itsekin tutustua aiheeseen tarkemmin ennen kuin uskallan sanoa aiheesta enemmän.

Luin aikaisemmin tänä vuonna kirjan Stephan Chorover: From Genesis to Genocide, joka käsittelee käytöksen kontrollin historiaa. Se on julkaistu 1979, eli ennen SSRI-lääkkeiden tai uudempien neuroleptien saapumista. Kirjan melkein parasta antia on viittaukset jo Platon ja häntä seuranneiden vuosisatojen aikaan tapahtuneeseen käytöksen kontrolliin "synnynnäisen huonommuuden" argumentilla. Yksi esimerkki on perisynti (Augustinus), toinen Platon keksimä tarina kirjassa Valtio, jossa hän käytti Sokratesta asiansa ajamiseen.

Socrates: How then may we devise one of those needful falsehoods of which we lately spoke -- just one royal lie which may deceive the (present) rulers, if that be possible, and at any rate the rest of the city?

Glaucon: What sort of a lie?

Socrates: Nothing new: only an old Phoenician tale of what has often occurred before now in other places (as the poets say, and have made the world believe) though not in our time, and I do not know whether such an event could ever happen again, or could now even be made probable if it did.

Glaucon: How your words seem to hesitate on your lips!

Socrates: You will not wonder at my hesitations when you have heard.

Glaucon: Speak, and fear not.

Socrates: Well then, I will speak, although I really know not how to look you in the face, or in what words to utter the audacious fiction, which I propose to communicate gradually, first to the rulers then to the soldiers, and lastly to the people. They are to be told that their youth was a dream, and the education and training which they received from us, an appearance only; in reality during all that time they were being formed and fed in the wind of the earth where themselves . . . were manufactured; when they were completed, the earth, their mother sent them up; and so, their country being their mother and also their nurse, they are bound to advise for her good, and to defend her against attacks. . . .

Glaucon:You had good reason to be ashamed of the lie which you were going to tell.

Socrates: True, but there is more coming; I have only told you half. "Citizens", we shall say to them in our tale, "you are bothers, yet God has framed you differently. Some of you have the power of command, in the composition of these he has mingled gold, wherefore they also the greatest honour; others he has made of silver to be auxiliaries; others again who to be husbandmen and craftsmen he has composed of brass and iron; and the species will generally be preserved in children. But as all are of the same original stock, a golden parent will sometimes have a silver son, or a silver parent a golden son. And God proclaims as a first principle to the rulers, that above all else, there is nothing which they should so anxiously guard . . . as . . . the purity of the race. They should observe what elements mingle in their offspring; for if the son of a golden or silver parent has an admixture of brass and iron, then nature orders a transposition of ranks. . . . For an oracle says that when a man of brass or iron guards the state, it will be destroyed." Such is the tale; is there any possibility of making our citizens believe it?

Glaucon: Not in the present generation . . . but their sons may be made to believe in the tale, and their sons' sons, and posterity after them.

[Psykopatologia]

Väitös: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=31744
Samat geenit näyttävät lisäävän mielialahäiriöriskiä ja parantavan älyllistä kyvykkyyttä
20.11.2012

Print 108 arkkia https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=1

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja vakavan masennuksen taustalla olevat perimän tekijät vaikuttavat sairauden puhkeamiseen, sairauspiirteisiin ja vaikeusasteeseen. Vaikka näiden sairauksien geneettistä taustaa on tutkittu kauan, vieläkään ei tiedetä, mitkä geneettiset tekijät altistavat näille sairauksille. THL:n tutkija Pia Sorosen väitöstutkimuksessa on löydetty viitteitä usean geenin tai genomialueen yhteydestä mielialahäiriöiden syntyyn sekä sairauteen liittyviin piirteisiin.

Tulokset voivat osaltaan selittää, miksi mielialahäiriöt ovat yleisiä ja säilyneet väestössä evoluution aikana: niille altistavat geenimuodot ovat saattaneet osin jopa lisätä terveiden kantajien elinkykyä. Tämä käy ilmi väitöskirjan erillistutkimuksista. Niiden mukaan DAOA-, BDNF- ja CDH7 –geenien sairastumisriskiä lisäävät muodot parantavat henkilöiden suoriutumista älykkyyttä ja muistia mittaavissa testeissä. DAOA –geeni on evoluution aikana nopeasti muuttunut geeni, joka toimii muun muassa aivosolujen yhteyksien muovautumisprosessissa. BDNF –geeni säätelee aivosolujen syntyä ja aivokudoksen uudelleen järjestäytymiskykyä. CDH7 –geenin toiminta on vielä suurelta osin selvittämättä, mutta se toimii aivoissa ainakin näköhermojen alueella.

Väitöstutkimuksessa huomattiin myös P2RX7 -geenin lisäävän riskiä sairastua masennuksen vakavaan muotoon, jossa sairastamisaika on pidempi ja johon liittyy enemmän haitallisia liitännäissairauksia, kuten alkoholismia ja ahdistuneisuutta. P2RX7 –geenillä on monia tehtäviä elimistössä, aivoissa se säätelee muun muassa aivovälittäjäaineiden vapautumista sekä aivosolujen syntyä.

Filosofian maisteri, lääketieteen kandidaatti Pia Sorosen väitöstutkimus mielialahäiriöille altistavista geneettisistä tekijöistä tarkastetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 23.11.2012 klo 13 Biomedicumissa, luentosalissa 2, Haartmaninkatu 8, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii professori Esa Leinonen Tampereen yliopistosta ja kustoksena toimii professori Tiina Paunio Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Lähde:

Pia Soronen. Genetics Behind Mood Disorders – Candidate Gene Studies of Bipolar and Major Depressive Disorders [Väitöstutkimus mielialahäiriöille altistavista geeneistä]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimus 91/2012. Sitä voi tilata THL:n kirjakaupasta.

Lisätietoja:

Pia Soronen
tutkija, FM, LK
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 0400 835 650
etunimi.sukunimi@thl.fi

[Psykopatologia]

Tutkimukset ovat tuoneet maanis-depressiivisessä psykoosissa esiin
vahvan geneettisen komponentin, jonka osuus yksilöllisten häiriö-
tapausten etiologiassa vahtelee.

[Kuutar]

Sinäkin myönnät geneettisen riskin olemassaolon. Kerro nyt mitä tyhmää oli viestissäni:

Kuutar
30.06.2013 20:47

Et tainnut oikein ymmärtää viestiäni. Minä kyseenalaistin sen, miten psykoanalyysi selittää maanisdepressiivisyyden ja päihteiden käytön. Teorian mukaanhan niissä on kyse "myöhemmästä oraalis-sadistisesta vaiheesta".

[Psykopatologia]

Esitit Hermeksen tollona.